Minun majani on nyt valmis, sanoi Mimmi Lehmä.
Kuva Viivi Handolin
- Mutta Kraak, sanoi Varis. - Mitä tahansa ei voi sentään sanoa majaksi.
- Nyt aion tulla alas, sanoi Mimmi Lehmä iloisesti.
- Alas! huusi Varis. - Jos se kerran on valmis, niin kai aiot olla siinä!? Asua? Leikkiä? Syödä? Mitä siitä nyt tulee, jos rakentaa ensin yhteen puuhun ja sitten toisen majan toiseen puuhun. Ajattele, jos kaikki tekisivät niin!
(Jujja ja Tomas Wieslander, kuv. Sven Nordqvist: Lehmä rakentaa majan. Kustannus-Mäkelä 2000.)
Sven Nordqvistin kirjat eivät lukemisesta kulu, niin paljon niissä on katsottavaa. Mimmi Lehmät, Viiru ja Pesoset, sekä mm. Aapo eksyy (äidistä eksymisestä kertova, aikoinaan esikoisen suosikki) ja Hurja hassu siskoni ovat kaikki olleet meillä suosikkeja. Näissä Wieslanderien kirjoittamissa Mimmi Lehmissä on huvittavaa tilannekomiikkaa, päänsisäisten rajojen rikkomisia ja uskallusta yrittää, mikä viehättää. Varis taitaa olla se ikuinen soveliaisuus, mikä mielessä tuppaa torppaamaan kaikki hauskat ideat. Mutta Mimmi ei moisesta välitä - mikä sympaattinen esikuva!
Rohkeutta ja yritteliäisyyttä ei puutu tältäkään herralta. Ehkä sähkömies, ehkä ei, mutta aina kannattaa kokeilla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mukavaa jos kommentoit, iloitsen kaikista viesteistä!