keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Niki Daly: Jamelan leninki

Niki Daly: Jamelan leninki
Suomennos: Riitta Oittinen
Kustantaja: Pieni Karhu 2001 (orig. Jamelas Dress 1999)
27 s.
Kustantajan esittely täällä.
Tähtiä: ****

Loppuvuodesta pitää päästä vähän harhautumaan lämpöisiin maihin. Jos oikeasti ei pääse, niin ainakin kirjan mukana! Jamelan leninki tuo Afrikan tuulahduksia sille ken niitä haikailee (hep!), viehättää etenkin mekkoihmisiä (hep) ja ehkä hitusen enemmän tyttöjä kuin poikia. Tämän lisäksi siinä on suuria tunteita, lapsen häpeää tai noloutta ja vanhemman kiukkua ja surua. Esimerkiksi viisivuotiaani on tälle kaikelle juuri oikeassa iässä, ja antaakin kirjalle täydet viisi tähteä. Ja kun kuvaa on paljon ja tekstiä vähän, kaksivuotiaskin on vallan tyytyväinen. Me pidämme tästä kirjasta tosi paljon!

Kirjassa tapahtuu suunnilleen näin: Thelma-tädin häät ovat tulossa, ja äiti ostaa sitä varten kalliin, kauniin hamekankaan, jota varten hän on säästänyt erityisesti. Jamela lupaa vahtia kuivuvaa kangasta, mutta kun se on niiin kaunis ja kahisee ihanasti, niin hän vain ihan pikkuisen kääriytyy siihen. Sitten on pakko mennä näyttämään Thelma-tädille miten kaunis hän on. Arvaahan kuinka siinä käy - kanat loikkivat kankaalla, koira vetää toisesta päästä, poika ajaa pyörällä päältä... Voi ei, ei hän ollenkaan tarkoittanut tätä! Äiti on niin surullinen ettei voi edes katsoa Jamelaan. Onneksi, onneksi kaikki korjautuu sattuman kautta.

Illalla äiti leikkasi ja ompeli, kunnes sai pukunsa valmiiksi Thelma-tädin häihin. Kangasta jäi kuitenkin vielä vähän jäljelle. Äiti mittasi sitä katseellaan ja mietti. Sitten hän katsoi nukkuvaa Jamelaa ja hymyili.
Kellon viisarit siirtyivät jo yli puoliyön, mutta työ oli vielä kesken. Välillä äiti hyräili hiljaa itsekseen: "Kwela Jamelaa, Afrikan kuningatar." 
Seuraavana päivänä häissä äiti seisoo kuin seisookin upeassa uudessa mekossaan, ja hänen vieressään hymyilee kaikkein kauneimmin, sukulaisten ihailevien katseiden alla pikkuinen Jamela samanlaisessa ihanassa kankaassa kuin äidilläkin on!

Kirjasta tuli heti 5-vuotiaan tyttäreni suosikki! Hänestä on jännittävää, miten Jamelan äiti on niin surullinen, ja epäilemättä hänestä tuntuu hyvältä nähdä, miten joku toinen mokaa ja sitten selviytyy siitä. Hänkin haluaa olla ihailevien katseiden alla, pukeutua kauniisti, olla niinkuin äiti. Ja olla kuningatar! Hän tuijottaa pitkään viimeistä kuvaa, jossa Jamelalla on uusi juhlapuku päällään ja missä sukulaiset katsovat häntä ihaillen.

   

Niki Daly on etelä-afrikkalainen kirjailija ja kuvataiteen opettaja, joka on kirjoittanut ja kuvittanut useita kirjoja ja saanut niistä lukuisia palkintoja. Kirjan kuvitus onkin aidon afrikkalaista, värit hehkuvat oransseina ja maanläheisinä. Äidin ja Jamelan läheisyys on herkistävää.

Tämä on ensimmäinen afrikkalainen lastenkirja, jonka esittelen blogissani, mutta lisää on tulossa. Aiemmin esittelemiäni, etupäässä kotimaisia, Afrikkaa käsitteleviä lastenkirjoja löytyy blogistani täältä. Olen super iloinen, että Pieni Karhu on kustantanut Suomessa afrikkalaisten kirjailijoiden lastenkirjoja. Jamela esiintyy myös toisessa kuvakirjassa, Jamelan ystävä.

Ps. Katja on tehnyt blogissaan satuhaasteen. Sieltä löydät paaaljon hyviä satuja, käy tutustumassa mitä satuja muut ovat esitelleet. Lopuksi linkitän tähän myös Valkoisen kirahvin blogin ja sen Afrikka-aiheiset kirjat, suosittelen!

7 kommenttia:

  1. Ihana!Oletko tutustunut Todd Parr:n kirjoihin? :)
    http://www.toddparr.com/books/

    VastaaPoista
  2. Kiitos vinkistä! Olen nähnyt ja ihastunut, tosin tunnen vain yhden!

    VastaaPoista
  3. Minulle tuli tämän kirjan esittelystä jotenkin tosi hyvä mieli. Kiitos, Viivi!

    Ja kiva, että osallistuit satuhaasteeseen. :)

    VastaaPoista
  4. katja, kiitos kommentista. Ja satuhaasteesta! Kiva kun järjestit ja oli kiva lukea kaikkien satumuistoja ja -esittelyjä!

    VastaaPoista
  5. Jamela-kirjat on ihan mahtavia! Harmi, että en ole nähnyt niitä myytävän täällä Etelä-Afrikassa. Tuntuu oudolta tilata netistä näitä. Mutta parasta niissä on afrikkalaisen pikkukaupungin positiiset puolet lapsen näkökulmasta nähtynä.

    VastaaPoista
  6. Totta, hyvin sanottu, pikkukaupungin elämän positiivinen kuvaus onnistuu ja uppoaa! Sivuhenkilöistäkin luodaan muutamalla lauseella tuttuja symppiksiä. Kiva että ne tuntuvat aidoilta paikan päällä elävänkin mielestä!

    VastaaPoista
  7. Tosi hyvä blogi ja hyviä kirjaesittelyjä!

    VastaaPoista

Mukavaa jos kommentoit, iloitsen kaikista viesteistä!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...