Meri Savonen: Peippometsän bändikilpailu
Kuvitus: Johanna Lumme
Kustannus: Robustos 2013
Lyhyesti: Bändikirja! Tarkemmin siis musiikista,
musiikkikilpailusta ja eläimien erilaisista bändeistä kertova kuvakirja, jossa
on oikeaa musiikkibisneksen tuntua. Samalla kirja kertoo häviämisestä,
reilusta pelistä sekä toisten kannustamisesta ja auttamisesta.
Meri Savosen kuvakirjassa on mainio, poikkeuksellinen idea: se kertoo eläinten bändikilpailusta, voittoon tähtäävästä ahkerasta harjoittelusta ja sitten kitkerältä maistuvasta tappiosta, kilpakumppanien kannustamisesta ja lopulta opetuksesta: voitto kuuluu vain reiluille kilpailijoille.
- Malttakaa hetki Metsämarjat, ei tässä vielä kaikki, Teppo Tikka kähisi salaperäisesti mikrofoniin, kun bändit astelivat jo pois lavalta.
Ruusa, Rolle, Hertta ja Nalle palasivat yllättyneinä keskelle lavaa.
- Metsämarjat tarjosi tänään sellaisen show’n, että haluan kutsua bändin esiintymään kiertueelle Ilvespoikien lämppärinä, Teppo Tikka rääkäisi. – Onnea hyvästä kakkossijasta! You rock!
Metsämarjat – Ruuusa, Rolle, Hertta ja Nalle – haluavat
voittaa Peippometsän bändikisan ja saada ykköspalkinnon, päästä esiintymään konserttikiertueelle,
mutta kovasta harjoittelusta huolimatta toisin käy: kilpakumppani Ilvespoikien
kitarasoolot ja bassosta jyrisevät riffit ovat sitä kaliiberia, että
Metsämarjat jää auttamatta kakkoseksi. Ei auta, vaikka voitontahto sokaisee
Ruusan silmät ja reilu peli unohtuu solistitytöltä. Ilvespojat osoittavat
olevansa paitsi loistava bändi, myös hyvällä itsetunnolla varustettuja
herrasmiehiä kaikin tavoin, jotka eivät epäröi auttaa tai antaa tunnustusta
kilpakumppaneilleen. Niinpä Metsämarjojenkin harmi vaihtuu pian iloksi ja
suureksi mahdollisuudeksi toisten ystävällisyyden myötä!
Keikkailun hurmasta kertovaan ja musiikkisanastoa vilisevään kuvakirjaan en muista aiemmin törmänneeni. Savonen tavoittaa tekstissä elävästi hyvän keikan nostattaman innostuksen ja fiiliksen, ja tuo siten jännällä tavalla lasten kuvakirjaan vähän isompien maailman. Musiikkisanat ovat hauskoja, ja niiden myötä voi kurkistaa aika erityisiin kulisseihin: mikä onkaan riffi, stemma ja svengi? Manageri Teppo Tikka kähisee mikrofoniin ”tiukka kisa, tiukka kisa”, ja yleisö saa mylvinnällä osoittaa, kuka bändeistä voittaa. Samantapaisia musiikkikisoja kai on tv:ssä nykyään aika paljon, ja niihin tottuneille tässä lienee paljon tuttua, mutta meillä kun ei ole telkkaria, olen aika ulkona aiheesta.
Pidän paitsi hauskasta kielestä, myös kirjan opetuksesta,
koska pidän ylipäänsä kirjoista, joissa on jotain ajateltavaa. Tässä epäreilua
peliä pelaa nimenomaan bändin ainoa tyttö – hyvä! On myös kiva pointti, että
aina kovakaan harjoittelu ei tuo voittoa. Joku tosi lahjakas tai ammattilainen
voi silti voittaa, ja tietysti se harmittaa, mutta kun ensi harmistus menee
ohi, voi toisen puolesta iloita, ja sitä paitsi ei pelkkä voitto tarkoita
jotain kivaa. Siitäkin pidän, että voittajasuosikit ovatkin niin läpeensä
mukavia ja reiluja, vaikka heidät aluksi esitelläänkin itsevarmoina ja
ärsyttävän suosittuina.
Ensimmäisen kuvakirjansa kuvittaneen Johanna Lumpeen kädenjälki on sympaattista ja jotenkin
hellyyttävää, ja tukee tarinaa hyvin. Nykyisin on paljon loistavavärisiä ja
hehkuvia kuvakirjoja, ja niiden rinnalla Lumpeen kädenjälki on viehättävää
vaihtelua. Kaikkinensa kirjan kokonaisuus toimii hyvin ja tuo aiheensa ja kovin
puhekielimäisen ja musiikkijargonia sisältävän sanaston puolesta
lastenkirjoihin uutta. Päiväkoteihin, alakoulun musiikkitunneille (?) ja etenkin
perheisiin, jossa harrastetaan musiikkia - tai jotain kilpailua - tämä on
hauska kirjavinkki.
Meillä on aiemmin luettu nautiskellen Meri Savosen
Tonttulapsista kertovia kirjoja, etenkin Tonttulapset ja ketuilla ratsastavat vieraat on ollut 8-vuotiaan suosikki. Sen tunnelma on melko erilainen kuin
tässä kuvakirjassa, mutta ehkä tarinoissa tunnistaa samaa reiluuteen,
uskallukseen ja ystävien arvostamiseen kannustamista. Tekijältä jää odottamaan
seuraavaa lastenkirjaa.
Meri Savonen: Peippometsän bändikilpailu
Kuvitus: Johanna Lumme
Kustannus: Robustos 2013
Mistä: Arvostelukappale
Tämän voisinkin lainata :).
VastaaPoistaKiva! Ja kiva että jaksoit lukea. Itse mietin juuri että tulipas jotenkin ennalta-arvattava ja yllätyksetön teksti.
PoistaSamoilla linjoilla kuin Bleue!
VastaaPoistaIäkkäämmällä teinillämme on kaksi (=2!) bändikeikkaa toukokuussa. Voisin vapun viettää opiskelemalla aihetta, ja tämä kirja olisi siihen tarkoitukseen ilmeisesti aivan ihana. Saattaisivatpa lapsetkin tai ainakin joku heistä, sen lukea. Kilpailuosuutta voisin sitten soveltaa saman teinin tanssikisoissa. :)
(Joskus vanhemmat ovat niin paljon pahempia, kuin ne kilpailevat lapset...)
Pikkukettu, teilläpä kirja onkin sitten harvinaisen ajankohtainen! Saako teinin enää innostumaan koskaan kuvakirjoista? Toivon että saisin omani sitten joskus! Tuosta vanhempien kilpailuinnostuksesta tulee mieleen Risto Räppääjä ja Kamomilla, jossa tyttären laulukilpailu on vanhemmille elämää tärkeämpää. :)
Poista