Maggie Lindhom ja Katja Kallio: Bibi muuttaa Suomeen

Maggie Lindhom ja Katja Kallio: Bibi muuttaa Suomeen
Kuvitus: Marie El-Ahmar
Otava, 2005
31 sivua

Maggie Lindholm ja Katja Kallio ovat kirjoittaneet loistavan kirjan! Etenkin kaikille, joita kiinnostavat vieraat kulttuurit, mutta sen lisäksi kirja on viehättävä kurkistus Afrikkaan ihan kaikille. Ja kantavana kaunis ajatus siitä, miten kaikki olemme erilaisia mutta yhtä kauniita ja arvokkaita. Eikä tyttöjen tarvitse olla kilttejä...

Bibi on viisivuotias afrikkalaistyttö, pää täynnä kujeita ja alla nopeat kintut, joilla ehtii järjestää kepposia kylän tädeille sellaisella tahdilla etteivät isä ja äiti tahdo perässä pysyä. Isä haluaa opettaa tyttärelleen, ettei tämän tarvitse olla kiltti vaan reipas, ja että unelmat ovat tärkeitä. Isälläkin on unelma, joka toteutuu: koko perhe muuttaa Suomeen isän eläinlääkärityön perässä. Bibin täytyy jättää rakas ystävä kotikylään, mutta onneksi isi tietää, että Suomessakin saa hyviä ystäviä, vain erinäköisiä kuin kotona.

Raisu Bibi vapauttaa tytöt kiltteyden taakasta. Bibi kiipeilee puissa, pelastaa rohkeasti ystävänsä linnun hyökkäykseltä, on hävytön häntä aiheetta syyttävälle ja antaa opetuksen jokaiselle joka kutsuu häntä typerykseksi. Mikä roolimalli!

Kirjassa katsotaan Suomea ulkomaalaisen silmin, mikä on piristävä kuvakulma. Libanonilaissyntyiset sisarukset Maggie Lindholm ja kuvittaja Marie El-Ahram tietävät hyvin, miltä tuntuu tulla Pohjolaan täysin erilaisesta kulttuurista. He hellivät uutta kotimaataan lempeillä sanoilla.

Kirjailijat ovat ujuttaneet mukaan myös kunnioitusta eläimille ja metsälle, Afrikan apinanleipä- ja akasiapuille ja Suomen vihreälle kullalle. Wangari Maathai, kenialainen v. 2004 Nobelin rauhanpalkinnon voittanut ja ensimmäinen afrikkalainen naisnobelisti on istuttanut ympäri Afrikkaa yli 40 miljoonaa puuntainta, ja tässä kirjassa hän tapaa Bibin. Maathai kuoli syöpään toissapäivänä Nairobissa. Hänelle myönnettiin Nobel toiminnastaan demokratian, ympäristön ja ihmisoikeuksien hyväksi Afrikassa. Puiden istuttamisen hän aloitti jo 70-luvulla. 

Kirja on humoristinen, informatiivinen ja ajatuksia herättävä! Se on viehättävä kuvaus afrikkalaisesta kylästä, Bibin ja tämän ystävän Oban kujeiluista ja afrikkalaisesta kasvatustavasta missä kaikki kylän naiset kasvattavat kaikkien lapsia. Se on myös kertomus unelmista, uskalluksesta, arvoista sekä toisten ihmisten ja luonnon kunnioittamisesta. Ja ystävyydestä kaikkine tunteineen, kuten kuvat alla kertovat.

Seepravertaus on kirjan HELMI.

- Suomalaisilla lapsilla on usein siniset silmät, tai vihreät kuin sammakon kylki, jatkaa isä. - Ja heidän hiuksensa ovat suorat ja kultaiset kuin vilja. 

- Muuttuvatko minun hiukseni siellä viljaksi, kysyy Bibi.

- Eivät sentään, hymähtää isä. - Minun Bibilläni on aina villit mustat kiharat.

- Minä tahtoisin vaaleat, sanoo Bibi. - Jos kerran kaikilla muillakin on. Haluan olla samanlainen kuin muut.

Isä ottaa Bibin syliinsä ja osoittaa sormellaan seepraa. 

- Katso seepraa, kultaseni. Eikö se ole kaunis? Siinä mustat ja valkoiset raidat ovat vierekkäin. Ajattele, jos se olisi vain musta tai valkoinen. Vain yhtä väriä! Se ei olisi lainkaan niin ihmeellinen. Maailma on kuin seepra. Se on paljon kauniimpi, kun siinä on rinta rinnan mustaa ja valkoista, sekä tummia että vaaleita lapsia. 

- Kultaiset hiukset ovat varmaan kauniit, sanoo Bibi. 

- Kyllä ovat, sanoo isä. - Yhtä kauniit kuin mustat.

- Pitävätköhän he minua kauniina?

- Tietysti, sanoo isä. - Siniset silmät näkevät kauneuden yhtä hyvin kuin ruskeat. 

Tämä seepraperheen äiti suosittelee kirjaa kaikille ikään katsomatta!

****1/2

Tutustu myös blogin muihin Afrikka-aiheisiin kirjoihin.

Kuva Keniasta Ambosellin kansallispuistosta, taustalla Kilimanjaro

Muokattu 26.4.2012